Pari spottia etelä-suomesta

Hirvijärvi

Jo alkukesästä mieleen tullut idea oli pakko laittaa toteutukseen toverin Jartzan kanssa, ja siis vuokrata vene hyvinkään kaupungilta ja lähteä jigeilemään Lopen Hirvijärvelle. Veneen maksu ja avaimien lunastus käy näppärästi hyvinkäältä tullessa kytäjän kioskilta ja palautukset yöllä voi tehdä kioskin postilaatikkoon, näppärää ja asiakasystävällistä.

Joten ei muuta kuin autoon tarpeelliset jigikilkkeet ja nokka kohti hyvinkäätä, mistä toveri jartza saksan ihmeen etu pankolle kyytiin, ja lets menox ja kumit käryten(helteen takia) kohti järveä.

Parkkipaikka ja alue oli ennestään allekirjoittaneelle tuttuja, onhan siellä tullut pilkillä pörräiltyä ja kymmenen vuotta sitten joskus isä-ukon kanssa soudeltua. Joten parkkis ja vene löytyis helposti ja päästiin hetkessä vesille, tosin vedenpinta oli todella alhaalla ja jouduttiin puljailemaan hieman että saatiin jolla vesille kantamatta sitä:)


Sää oli hieman tuulinen ja ukkosta oli lupaillut koko illaksi sopivasti, onneksi järvi oli pieni joten suojaan pääsi viidessä minsassa vaikka keskellä olisi:). Tulostelin syvyyskartan netistä ja otin messiin kannettavan kaiun, että löydämme suunnitellut kalapaikat, ekaks kohteeksi otimme ns. 6-8 lipan jossa olisi semmonen nelosen patti ja siitä sitten aina melkein kolmeen kymppiin pudotus. Perään pari apo vaappua ja soutaen mestoilla, allerkirjoittaneelle kädet kävi melkein yhtä vauhdikkaasti kuin sukulais "pojalla" kolehmaisella joka tais soutaen olympiakisoista voittaakkin aikoinaan:)

Ei siinä alettiin olaa pelipaikoilla tai ainakin sen reunalla, niin taivas alkoikin sitten puhumaan meille, vähän aikaa seurailtiin ja pari heittoakin tehtiin, kunnes oli pakko vetää rantaan suojaan, ukkonen oli just niin äkäsen ja epäluotettavan olonen niinkuin entinen, noo iso pettymys kuiteskii, joten ei muuta kuin duck and cover.

Jolla rantaan, kamixet jätesäkkiin ja veneen penkille, reppu selkään ja heittopaikkaa etsimään, mukavat kalliot ja melko syvät rannat antoi hyvän sauman jigailla rannalta käsinkin näin sadetta pidellessä, allekirjoittanut antoi calicolle ihan ekana kyytiä, ei mitn, ei kestänä aikaakaan kun jartza rupes väsyttelemään jo kalan vonkaletta rannalle, hauen tuubihan se sieltä, positiivista joka tapauksessa että saatiin avauskala rantaan, muutama heitto ja allekirjoittaneen caliccoa vietiin ja avaushauki tuli allekirjoittaneellekkin ylös... Tässä vähän fotoja fotoja...

Jartza väsyttelee jättiä ylös

Kelluu ku hauki rannassa

 Sitten päästiin sille suunnitellulle paikalle jigailee, hyvän näköistä aluetta ainakin kaiun mukaan, joskaan kaiun antamiin kalakaikuihin en niinkään luota kyllä, mutta syvyydet sillä näkee.  Tärppejä ei jigeihin tullut lainkaan, tasuriin taisin saada muutama tärpin ja yhden pikku-apon ylöskin.

Sitten päätimme että aletaan siirtyä paikkaan jossa aina talvella pilkin päähän jotain täppejä saa. Ja eka lasku tasurilla ja heti ravisteltiin, mutta siihen se jäikin, muutamasta paikoista yriteltiin vielä mutta kalaa ei saatu ylös, mutta valokuvausta piti vähän harrastella:)

Eli aivan järisyttävän upeaa auringon laskua ihailtiin ja päätettiin vielä reissu loppujen lopuksi nuotiopaikalle, nokipannu kaffeille ja makkaranpaistoon, ei saalista mutta aivan huikean hieno reissu:)

Iltausva

Ei parempaa, ei tunnelmallisempaa

Kiitokset vain toveri Jartzalle reissusta, aivan huikea reissu:)


Lohjanjärvi "cup"

Aivan ehdottomaan ykkös kategoriaan etelän järvistämme kuuluu lohjanjärvi, 2000 luvun alkupuolella ja sitäkin aikasemmin paljon tuli vietettyäkin aikaa järvellä kun pikku pojasta asti käytiin toveri ollin möksällä aina kalassa (kuhan ja hauen uistelua) ja sitten Karjalohjan Päiväkummussa tuli kokkeiltua pari kesää, joten vapaa aika kului mukavasti aina järvellä, ja näin jälkikäteen kyllä harmittaa aivan hurjasti kun ei jigikalastuksesta tienny hölkäsen pöläystä vielä silloin, olis voineet saaliit olla vielä ihan toista luokkaa, joskin ei kyllä katkeria muistoja ole niistäkään kalareissuista jäänyt:)  Ja pilkkipaikkanakin varmasti isoa ahventa ja kuhaa antava, kunhan vaan kerkeisi haroa matalikkoja läpi urakalla.

Mutta jokatapauksessa nyt kävi allekirjoittaneella pulla ja sain ylipuhuttua Kippari-Villen veneineen kohti lohjanjärveä, alueeksi otettiin minulle tutumpi karjalohjan selkä, jossa kuhan uisteluun on uhrattu satoja tunteja yön pimeydessä whiskya joskus lämmikkeeksi siemaillen.

Mutta nyt kyseessä oli jigireissu ehdottomasti, ennakko fiiliksi haettiin vielä harri hotin kuhanjigaus pätkistä, jotka jotennii alueeseen liittyy;)

No mutta viideltä startti Jäkestä kohti karjalohjaa, ja mielessä todella isot kuhat tottakai...

Perille päästiin veneenlasku paikalle ja keli oli ahdistavan hieno, vai mitä??

Vene vesille ja let menox, matka ekalle spotille ei ollut pitkä, joten evikka ehti pikkuset alkulämmöt saada kun oltiin ekalla ottipaikalla, kaiku rupesi heti piirtään isoa kalaa alle, joten ei muuta kuin jigiä veteen. Pari pomputusta ja tädäm, ekalla heitolla, semmosesta kutosen penkasta tärähti avauställi ja mikäpä muu kuin kuhilus tuli näytille veneeseen, josta kuvauksen jälkeen pääsikin takaisin:)

Homma jatkui ja tämä spotti ei antanut lisäksi muuta kuin muutaman tärpin pahaisen, joten otettiin suunta kohti selällä olevaa saarta, jossa pitikin heittää jo aamukahvista syntynyttä vettä luontoon ja homma jatkuu, spotattiin saaren jyrkkiä penkkoja ja kalaa liikkui kaiussa paljon mutta ei tärppäillyt jigiin, muutama tälli tuli pinkkiin peeteriin ihan rannasta mutta ei sen suurempia. Sitten otimme suuntimat kohti "hottisspotteja", eli isompaa ja leveää lippaa ennen syvää, jonnin verran kaloja alla liikkui ja villekin avasi vertsillä kuha saldon ja suora viiva piirtyi kaikuun kun ahne kuhilus hyökkäsi jigiin kiinni:)

Liian kehno keli kuhiluxsen kalastelimiseen

Homma jatkuu, ja kohti uusia haasteita, aateltiin taas siirtyä ja lähdimme uusille pelimestoille, katsoimme kartasta muutamat mukavat penkat ja eikun rykimään....

Kaiuissa näkyi koko ajan elämää mutta eivät innostuneet kun aina nousemaan katselemaan jigiä ja sitten painelivat takaisin pohjaan pötköttelemään. Sitten soitimme toveri ollille ja annoimme armeijan tyylin puhelimitse käskyn. "Valmistautukaa veneeseen nousemiseen, aika kuusi ja puoli minuuttia, varustus, jigailuvarustus ja toimikaa!!. Joten suunta kohti möksän laituria ja kolmas kalamies kyytiin ja nokka kohti tuttua matalikkoa jossa on jättiapoja nähty ja isoja hakkeja joskus nostettukin, mutta kuhiluxet olivat tällä kertaa haussa, mutta varmasti niitäkin siitä löytyy.

Paikalle päästiin ja kaiussa näkyi elämää koko ajan, pojat alkoi neppailemaan ja olli taisi avaustärskyn saadakin jigiin ja sitten alkoi meikän jigiin jonninlainen ilotulitus, ainakin kahdexsalla perättäisellä heitolla jigiä tökittiin ja vietiin, ja tais siinö joku pikkunen käydä näytilläkin, kierreltiin matalikkoa eri sunnista lähestyen, pikku kuhiluxia oli kiwasti liikkellä mutta ottikokoiset uupui ja ahvenet myöskin.

Ottipaikoilla

Tauonpaikka...

Sitten pudotimme ollin takaisin laiturille ja päätimme villen kanssa vielä otti pari spottia matkalla venerantsuun. Päivän isoimmat kalakaaret nähtiin, ja vietiimpä yhdestä peeteristä melkein puolet poies ilman nykyä, joten hauki varmaat ollut asialla...

Aivan huippu reissu, toivottavasi ensi sunnuntaina sää suosii ja lasketaan vene uudemman kerran mestoja kohti, joka tapauksessa järvelle palataan vielä syksyn aikana se on vissi....

Kesän kuululumisia kalavesien ääreltä.....

Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on ollut aina vaikeata kalastusaikaa allekirjoittaneelle, haukeahan olisi tarjolla mutta ahven ja kuha on itsellä nykyään ne kohteet, haukea yritellään sitten viimoisena jos ei muita kaloja tavoita. Ja toki lohikalat kiinnostaa ja kellokoski ja nukari olivat tietenni kanssa ajatuksissa ja suunnitelmissa.

Loviisa alkukesästä:

Toinen reissu tehtiin isä-ukon kanssa toukokuun alkupuolella rantareissuna, isä-ukko piiskasi haukivehkeillä merta ja allekirjoittanut oli enemmän sitten pohjaonki linjalla, isojen apojen ja karsikkaan karppien perässä. Saalis oli heikko niinkuin tiedossa oli, jokunen pikkanen hauki ja pohjaongella sitten suuria särkiä, siinäpä maininnan arvoiset olikin, tässä muutama foto foto.

Toinen reissu kepitettiin hyvän kalatoverin Jartzan kanssa, pelipaikoille liikuttiin tällä kertaa allekirjoittaneen käsivoimien avulla eli soutaen. Koeteltiin kuhien toivossa jigeillä ja tasureilla erilaisilta paikoilta, ja uisteltiin ympäriinsä ja lopulta päädyttiin hauen kalastukseen, joita saatiinkin en kyllä enää muista monta, mutta tarpeeksi jokatapauksessa. Eräässä saaressa käytiin tekemässä pannukaffetta varten tulet ja kun kerran kuivat sytykepuut unohtu rantaan kylmän ja kostean tuulen ja tuiskun keskellä niin silloin piti kaivaa eräoppaan taidot takataskusta ja ottaa sahat ja kirveet esiin ja mennä kaivamaan tervaskanto maasta joka siis syttyy ja palaa märkänäkin, tosin se on perimmäisen vittumainen käsitellä kun on niin kovaa materiaalia että pilkkomisessa kestää ikuisuus. Mutta tulet saatiin tehtyä ja sekä tervasmakkarat paisteltua ja kaffet keiteltyä:))

Jartza ja kymppikilonen

ootto-onki otillaan tauon aikana

Tervastulilla

Nukarilla iltaa viettämässä:

Saatiin Toveri Jartzan kanssa idea männä jonnennii koskikalaan ja kellokosken kausi ei ollut vielä alkanut niin otettiin kohteeksi sitten Nukarinkoski joka on mukavasti reilun kymmenen minsan ajomatkan päässä. Allekirjoittanut on tehnyt lähes joka vuosi aina yhden reissun nukarille, tosi mukava miljöö kalastella mutta arvokalaa ei ole koskaan noussu mukaan asti. Joten odotuksia ei ollut saaliista juurikaan ja päästiin naatiskelemaan kalastuksesta. Aattelin että alotellaan ihan alueen alajuoksulta jossa upea hiekka pooli matalanveden aikaan, mutta nyt kevään sadevedet olivat nostaneet veden pinnan korkealle joten paikat olikin opeteltava kalastamaan eri tavalla kuin aiemmin.

Jonkun aikaa kalasteltuamme eräs voimakkaampi virtainen kohta sai vibrat niskaansa ja reissun eka tärppi oli totta ja tälläinen sieltä nousi ja palasi sitten takaisin valtakuntaansa.

Ja homma jatkuu, aika kului mukavasti kalastellen ja kuvaillen, ja lopulta kalastuskin palkittiin ottikokoisella kalalla:)

Koskenniska

Rainbow Trout

Olipa mukava saada joku kotiinvietäväkin nukarin puskissa pyöriessä, ja homma jatkuu, nousimme koko ajan ylemmäs ja lopulta sitten ihan itse nukarinkoskelle, jossa päätimme sitten laittaa erätulet välissä palapaan ja naatiskella retkestä ja ainaisesta kalamiesten huonosta huumorista.

Best of the best, elikkäs erätulilla

JArtza perhostaa koskea

Reissu lopeltiin hyvillä mielin illan laskeutuessa niskan päälle, joten kamixet kasaan ja kohti uusia haasteita:)

Pellinki:
Peruspaikoille oli Toveri Ollin kanssa pakko vetästä reissu kesäkuun alkuun, mutta suurta saalista ei saatu, apoja pohjiksella ja yks tais iskee jigiinkin mitä Pekan Apajassa kauppasivat ottipelinä, joten ei ollut turhia myyntipuheet:)

Tuusis:

Nyt kun on tuohon rakkaaseen lähijärveen tutustuna tarkemmin lähivuosina näin jigauksen puolesta niin kesäkuussa ei voi oikeastaan ilman kuhiluksia reissuilla jäähä, Yks reissu oli kyl tyhjää mutta sitten kuhan kutu oli ohi ja rupes siimat kiristymään, on se vaan huikee fiilis suaha rannalta kuhiluxia, tosin mittakalat harvassa, mutta eipä väliä, saaminen on aina yhtä mukavoo:)

Lahnavesi/Vihannanselkä Mäntyharju:

Tottahan toki on mökillä kalasteltava, ja tänä kesänä pääteemana oli ehdottomasti lasten kanssa kalassa. Pojjan kanssa kierreltiinkin kovasti järveä ja lähtipä tuo neitikin kerran kalalle, mutta pitkälle ei saanut soudella kun piti kiäntyä jo takasin. Mutta jokatapauksessa niitä on elämän suurimpia ja palkitsevimpia asioita on ainakin itselle järjestää toisille onnistumisia ja elämyksiä, ja vielä kun näköö omien lapsukaisten riemuitsevan kalojen saamisesta on iskä erittäin onnellinen:). Poikanen onkikin reissun suurimman affenen, valitettavasti vesi oli niin kylmää että apot ei ollut aktivoitunut kunnon kesäonki syönnille pintavesiin. Kaikki lähimontut ronkittiin jigeillä ja pilkeillä, matalikot kanssa kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta pääasiassa haukia saatiin saaliksi. Reissun oma saaliin puolesta kohokohta oli vibraxiin tarttunut joku reilu 2,5kg kuhilus matalikolta jonka karkuutin kun kuhilus ei mahtuna haaviin ja koukku tietennii jäi havakseen kiinni ulkopuolelta ja isomus karkuun, noh se kuuluu kalastukseen:)

Iltakalalle lähdettävä

Tyttönen ongella mukanassa ja prinsessalla iski aina paniikki kun iskä heilutteli venettä:)

Ongella

Iltamaisemia

Kaunista auringonlaskua.

Poikanen ja melkein puolen kilon apo

Jigihakki

Apot

Lahnaveen lahna

Pohjois-karjala:

Jokavuotinen kesälomareissun kohde on tottakai pohjois-karjala ja jojensuu/ilomantsi akseli, tällä kertaa kalastuksen puolesta mahdollisuus avautua uistelureissu loitimolle.
Loitimo on erittäin tumma/humuspitoinen vesi, todella matala järvi kauttaaltaan, mutta syvempiäkin kohtia löytyy jonne uistelu lähinnä keskittyykin. Joten paikallinen sukulaismies ja kalavelho Jussi otti allekirjoittaneen ja poikasen veneen kyytiin ja lähdettiin ehtimään kuhiluxia, keli oli huikea, lämpöä piisasi ja aurinko paistoi, siis täydellinen kuhakeli, joskin vesi oli kyllä vielä viileätä kylmän alkukesän jäljiltä.

Ei huono vai?

Pelipaikoille mars

Viis vapaa vetoon, pari plaanereille, pari suoraan ja yx potkurivirtaan, joten kalustoa saatiin kivasti perään, joten jotain oli tultavakkin. Kauaa ei keritty vedellä kun eka tälli tuli, mutta samointein irtosikin kyydistä. Välillä vähä jigiteltiin ja jatkeltiin uistamista, sitten syvän reunalla rupes vavat heilumaan ja pari kuhilusta kävikin veneessä.

Reissun eka kuhilus

Kuhien jälkeen syvän päälle saapuessa kuultiin se kauan odotettu döörin räikänlaulu konsertti, nyt tarras jotain plaanerivapaan ja ei ollu mikään alamitta ainakaan, kun ääntäkin piti:) Kala tuli vähän matkaa kevyesti venettä kohti, mutta otti sitten ohjat rupesi vetämään aivan toiselle puolelle venettä, joten oli pakko kelata osa vavoista poies vedestä. Parinkymmenen metrin päässä kala teki ison loikan ja pärskeen vedessä ja silloin nähtiin että iso hauen vonkale on kyseessä. Tovin taistelun jälkeen saatiin kala veneen vierelle ja lopulta haaviin asti, MUTTA siinä se ongelma olikin, oltiin nostamassa kalaa laidan yli niin haavin havas pettikin ja hauen vonkale lähti takaisin valtakuntaan, arvio painoista osuu sinne 8-10kg tietämille. Siinä mielessä ei harmittana, mutta jos olis ylös tulle olis saana poikanen poseerata ja toimia kalastajana kalakilpailuissa:))).

Lisää kaloja ei saatu ja jatkeltiin vielä jonnii aikaa vesillä nautiskellen ja lährettiin saunan lämpöön ja makkaran syöntiin:) Tässä vielä muutama foto foto:)

Käytiin vähän jaloittelemassa ja kahtelemassa laavua

Herajärvi "keissi":

Jo parikymmentä vuotta on tullut kesäsin koluttua tämän kirkkaan järven kalapaikkoja, siikahan on se ykköskala järvellä mutta järveen ilmaantunut kasvillisuus estää uistelun rantoja pitkin josta siiat ennen aina saatiin, joten syvän päälle uistelu ei tänäkään vuonna tuottanut tulosta, joten onkimishommiksi meni täysin.

Kaloja saatiin paljon ja poikanen oli onnessaan kun veden kirkkaudesta johtuen nähtiin koko ajan että milloin kala käy onkeen:)
LIsäksi torppasin käydä muutamalla lammella kiertelemässä mutta isompaa saalista ei herunut laisinkaan, mutta mukavaa oli silti niinkuin kalalla lähes aina:)

Kellokoski:

Tutulla lähijoella on tullut käytyä monesti tänä kesänä, mutta lohet kyllä uupuvat joesta kun perus asento paikoilta ei kalaa löydy tahi muualtakaan, onneksi ahvenet pitävät kuitenkin kalastajan virkeänä, sekä hienot maisemat toki:)

Loviisa kesällä:

Päätimme isä-ukon ja Toveri Jartzan kanssa lähteä loviisan vesia kokemaan veneellä hellekelissä, mukaan lähti jigikampsut ja tasurivälineet, mahdollisimman vähillä varusteilla jotta kolme riskiä miestä veneeseen mahtuisi:)

Ei muuta kuin ahven vaaput perään ja uistellen kohti ottipaikkoja, mutta eipä tarvinna kun vajaa minuutti edetä kun nappas jo:)

Ja homma jatkuu, toinenkin tälli tuli vielä vedolla mutta ei jäänä kiinni. Hakkasimme karikon kupeita, matalikoita, uistelimme, kaloja tuli sieltä täältä, ahvenia ja joku haukikin, ei isompaa, naatiskelimme paahtavasta auringosta ja peilityynestä kelistä:). Välillä oli mentävä nuotiopaikalle lämmittelemään ja rentoutumaan:)

Tauon jälkeen alkoi tuuli koventua ja ukkosrintama alkoi nousta kohti loviisaa, siirryimme uisteluun ja kohteena salmi jossa uskon aina ja edelleen kuhien viihtyvän, tuuli painoi meidät melkein rantaan sivutuulessa, mutta eipä se haitanna sillä mini fatrappi ja hornet rupesi pyytämään urakalla kuhia, tosin alamittaisia, mutta tuulenpuoleinen ranta kuhisi kuhiluxsia, ja nytkun olis vielä ollut kunnon kuhavaaput mukana nii olis voina mittakalojakin tärähtää enemmän, jartza tosin kepitti lopulta 45rcm kuhan ja puolen kilon assun ul-vaapulla:)

Mukava reissu takana, ja ehdittiin lopulta rajun myräkän alta poies, tai olisko tuo lopulta noussutkaan meren piälle rytisemään.

Kiitos kaikille tähänasti reissuun lähtijöille ja paaaaljon reissuja suunniteilla ja syyskuu tuo taas kemiönsaaren kuvioihin, saas nähdä mitä tänä vuonna käy siellä:)

Muistakaa myös erä/kuvaus puolen harrasteblogi, http://www.nokipannukuumana.blogspot.fi/